Bitcoin on ensimmäinen kryptovaluutta: digitaalinen raha, joka siirtyy ihmiseltä toiselle ilman pankkia tai muuta välikättä. Bitcoinia ei laske liikkeelle keskuspankki, eikä sen sääntöjä voi muuttaa kukaan yksin. Selitämme tässä, mikä on bitcoin, miten se toimii ja mitä sen omistamiseen liittyy.
Bitcoinin synty
Bitcoinin kehitti nimimerkki Satoshi Nakamoto. Hän julkaisi ajatuksensa kuvauksen salausasiantuntijoiden postituslistalla, ja bitcoinin verkko käynnistyi vuonna 2009. Nakamoton oikeaa henkilöllisyyttä ei tiedetä, ja hän vetäytyi projektista jo sen alkuvuosina.
Taustalla oli ajatus rahasta, joka ei tarvitse luotettua välittäjää. Perinteisessä maksussa pankki tarkistaa, että sinulla on rahaa, ja kirjaa siirron. Bitcoinissa saman työn tekee avoin verkko, jossa kuka tahansa voi tarkistaa kirjanpidon.
Nykyään bitcoinin ohjelmistoa kehittää avoimen lähdekoodin yhteisö. Kukaan ei voi pakottaa muutoksia verkkoon, vaan uudet säännöt otetaan käyttöön vain, jos riittävän moni verkon käyttäjä ja solmu hyväksyy ne.
Miten bitcoin toimii?
Bitcoinin kirjanpito on lohkoketju, julkinen tietokanta, johon kaikki siirrot tallennetaan. Uusi lohko lisätään ketjuun keskimäärin noin kymmenen minuutin välein. Jokainen lohko viittaa edelliseen, joten vanhojen merkintöjen muuttaminen vaatisi valtavasti laskentatehoa. Periaatteesta kerrotaan lisää sivulla Lohkoketju.
Verkkoa ylläpitävät solmut, eli tietokoneet, jotka tallentavat ketjun kopion ja tarkistavat, että siirrot noudattavat sääntöjä. Kuka tahansa voi pystyttää oman solmun. Siksi bitcoinia verrataan usein sähköpostiin: kukaan ei omista itse verkkoa, vaikka moni yritys rakentaa palveluita sen päälle.
Kun lähetät bitcoinia, hyväksyt siirron yksityisellä avaimellasi. Siirto leviää verkkoon ja päätyy lohkoon, jonka jälkeen sitä ei voi perua. Tämä on tärkeää ymmärtää: väärään osoitteeseen lähetettyä bitcoinia ei saa takaisin.
Louhinta ja rajattu määrä
Uudet lohkot tuottavat louhijat. He kilpailevat erikoislaitteillaan laskentatehtävän ratkaisemisesta, ja voittaja saa lisätä lohkon ketjuun. Palkkioksi hän saa vasta syntyneitä bitcoineja sekä lohkon siirtojen maksut. Louhinnasta kerrotaan tarkemmin oppaassa Kryptovaluuttojen louhinta.
Bitcoinin säännöissä on kiinteä yläraja: bitcoineja voi olla olemassa enintään 21 miljoonaa. Louhintapalkkio puolittuu 210 000 lohkon välein, eli suunnilleen joka neljäs vuosi. Alussa palkkio oli 50 bitcoinia lohkolta. Puolittumisten myötä uusien kolikoiden määrä pienenee, kunnes palkkio loppuu kokonaan joskus 2100-luvulla. Ilmiöstä on oma oppaansa, Bitcoinin puoliintuminen.
Rajattu määrä on yksi syy siihen, miksi bitcoinia verrataan kultaan. Niukkuus ei silti takaa arvoa. Hinta riippuu siitä, kuinka moni haluaa omistaa bitcoinia.
Bitcoin-siirto käytännössä
Bitcoinin lähettäminen on yksinkertaisempaa kuin moni luulee. Vastaanottaja antaa sinulle osoitteensa, yleensä merkkijonona tai QR-koodina. Lompakossasi syötät osoitteen ja summan, valitset siirtomaksun ja hyväksyt siirron. Suurempi siirtomaksu tarkoittaa yleensä, että louhijat ottavat siirron lohkoon nopeammin, kun verkossa on ruuhkaa.
Siirto näkyy vastaanottajalle heti vahvistamattomana. Kun se on mukana lohkossa, sillä on yksi vahvistus, ja jokainen seuraava lohko lisää vahvistusten määrää. Kryptopalvelut hyväksyvät talletuksen yleensä vasta muutaman vahvistuksen jälkeen. Tarkista osoite aina huolellisesti ennen hyväksymistä, sillä yksikin väärä merkki voi viedä kolikot tavoittamattomiin.
Satoshi – bitcoinin pienin yksikkö
Bitcoin jakautuu sataan miljoonaan osaan. Pienin yksikkö on nimetty keksijän mukaan satoshiksi, ja yksi satoshi on 0,00000001 bitcoinia. Kokonaista kolikkoa ei siis tarvitse ostaa. Useimmissa palveluissa voi ostaa bitcoinia haluamallaan eurosummalla, jolloin saa sen hintaisen murto-osan.
Bitcoin verrattuna euroon
Vertailu tavalliseen rahaan auttaa hahmottamaan, mikä bitcoinissa on erilaista:
| Euro pankkitilillä | Bitcoin | |
|---|---|---|
| Liikkeeseenlaskija | Keskuspankki ja pankit | Ei ketään, uudet kolikot syntyvät louhinnassa |
| Määrä | Rahapolitiikka päättää | Enintään 21 miljoonaa |
| Siirron peruminen | Pankki voi selvittää virheitä | Vahvistettua siirtoa ei voi perua |
| Aukioloajat | Pankkipäivät, pikasiirrot | Vuorokauden ympäri |
| Säilytys | Pankki | Palvelu tai oma lompakko |
| Talletussuoja | Pankkitalletuksilla on | Ei ole |
| Arvon vakaus | Suhteellisen vakaa | Voimakasta vaihtelua |
Onko bitcoin anonyymi?
Ei varsinaisesti. Bitcoin on pseudonyymi: siirroissa näkyy osoitteita eikä nimiä, mutta jokainen siirto on pysyvästi julkisessa lohkoketjussa. Kun osoite kerran yhdistetään henkilöön, esimerkiksi kryptopalvelun tunnistautumisen kautta, sen koko historia on seurattavissa.
Luvanvaraiset kryptopalvelut tunnistavat asiakkaansa, ja viranomaiset voivat saada tietoja niiltä. Moni aloittelija yllättyy siitä, kuinka läpinäkyvä bitcoin on.
Mihin bitcoinia käytetään?
| Käyttötapa | Mitä se tarkoittaa käytännössä |
|---|---|
| Arvon säilyttäminen | Moni omistaa bitcoinia pitkäaikaisena omaisuutena, samaan tapaan kuin kultaa |
| Rajat ylittävät siirrot | Siirto toimii samalla tavalla kaikkialla maailmassa, pankkien aukioloajoista riippumatta |
| Maksaminen | Osa kauppiaista hyväksyy bitcoinia, mutta arkimaksuna se on Suomessa harvinainen |
| Kaupankäynti | Bitcoinia vaihdetaan pörsseissä euroihin ja toisiin kryptoihin |
Pieniin ja nopeisiin maksuihin on kehitetty bitcoinin päälle rakennettu Lightning-verkko, jossa maksut kulkevat varsinaisen lohkoketjun ulkopuolella ja kirjataan ketjuun vasta myöhemmin. Sen käyttö vaatii tuetun lompakon tai palvelun.
Huomaa, että bitcoinilla maksaminen on verotuksessa luovutus. Jos kolikon arvo on noussut hankinnasta, maksusta syntyy verotettavaa voittoa. Tästä lisää oppaassa kryptojen verotuksesta.
Energiankulutus ja kritiikki
Louhinta kuluttaa paljon sähköä, koska verkon turvallisuus perustuu juuri laskentatyöhön. Tämä on bitcoinin tunnetuin kritiikin aihe. Puolustajien mukaan kulutus on hinta verkon luotettavuudesta, ja osa louhinnasta käyttää uusiutuvaa tai muuten hukkaan menevää energiaa. Kriitikoiden mielestä ympäristökuormitus on liian suuri.
Muita yleisiä kritiikin aiheita ovat hinnan voimakas vaihtelu, käyttö rikollisessa toiminnassa ja se, ettei bitcoinilla ole kassavirtaa tai sisäistä arvoa, johon hinta voisi nojata. Näistä kannattaa muodostaa oma käsitys ennen kuin päättää mitään.
Bitcoinin kurssi ja arvonvaihtelu
Bitcoinin hinta määräytyy pörsseissä ostajien ja myyjien välillä, ja se voi muuttua jyrkästi päivässäkin. Historia tuntee sekä voimakkaita nousuja että pitkiä laskukausia, jolloin arvo on pudonnut murto-osaan huipusta. Ajantasainen hinta euroina ja dollareina löytyy sivulta Bitcoin kurssi.
Emme ennusta kursseja emmekä kerro, kannattaako bitcoinia ostaa. Jos harkitset bitcoinia, varaudu siihen, että sijoitetun summan voi menettää.
Miten bitcoinia hankitaan ja säilytetään?
Helpoin tapa hankkia bitcoinia on kryptopalvelu, johon siirretään euroja pankkitililtä. Vaiheet henkilöllisyyden todentamisesta ensimmäiseen ostoon on käyty läpi oppaassa Bitcoinin ostaminen Suomessa.
Säilytykseen on kaksi perustapaa. Voit jättää bitcoinit palveluun, jolloin yritys hallitsee avaimia puolestasi, tai siirtää ne omaan lompakkoon. Oma lompakko antaa täyden hallinnan, mutta myös täyden vastuun: jos palautuslause katoaa, kolikot katoavat. Vaihtoehtoja vertaillaan sivulla Kryptolompakko.
Riskit lyhyesti
- Hinta voi laskea nopeasti ja paljon.
- Lohkoketjuun tehtyä siirtoa ei voi perua.
- Kadonnutta yksityistä avainta tai palautuslausetta ei voi palauttaa.
- Bitcoinin nimissä tehdään paljon huijauksia, kuten valeinvestointipalveluita ja “tuplaa bitcoinisi” -tarjouksia.
- Bitcoin ei kuulu talletussuojan tai sijoittajien korvausrahaston piiriin.
Usein kysyttyä
Kuka keksi bitcoinin?
Bitcoinin kehitti nimimerkki Satoshi Nakamoto, jonka henkilöllisyyttä ei tunneta. Bitcoinin verkko käynnistyi vuonna 2009.
Montako bitcoinia on olemassa?
Bitcoinin säännöt rajaavat enimmäismäärän 21 miljoonaan kolikkoon. Uusia syntyy louhinnan palkkioina, ja palkkio puolittuu noin neljän vuoden välein.
Täytyykö ostaa kokonainen bitcoin?
Ei. Bitcoin jakautuu sataan miljoonaan satoshiin, joten sitä voi ostaa ja lähettää hyvin pieninä osina.
Kuka hallitsee bitcoinia?
Ei kukaan yksittäinen taho. Verkkoa ylläpitävät tuhannet toisistaan riippumattomat tietokoneet, ja sääntöjen muuttaminen vaatii käyttäjien laajan hyväksynnän.
Aiheeseen liittyvää
Bitcoin (BTC) Bitcoin kurssi euroina ja dollareina sekä vuorokauden muutos ja markkina-arvo. Lue, miten bitcoinin arvo muodostuu, mikä sitä liikuttaa ja mitä historia kertoo. 
Bitcoinin ostaminen Bitcoinin ostaminen Suomessa vaihe vaiheelta: palvelun valinta, tunnistautuminen, euron talletus, toimeksiannot, siirto omaan lompakkoon ja tärkeimmät riskit. 
Lohkoketju Mikä on lohkoketju? Selitämme selkeästi, miten lohkot, hashit ja konsensus toimivat, mitä ovat tokenit ja älysopimukset ja mihin lohkoketjua käytetään.