Steikkaus (englanniksi staking) tarkoittaa kryptovaluutan lukitsemista osuusnäyttöön perustuvan lohkoketjun turvaamiseksi. Vastineeksi steikkaaja saa palkkioita, yleensä samana kryptovaluuttana. Staking on mahdollista esimerkiksi Ethereumissa, Solanassa ja Cardanossa, mutta siihen liittyy riskejä, jotka kannattaa ymmärtää ennen kuin lukitset kolikoitasi.
Miten osuusnäyttö toimii
Bitcoinissa lohkoja tuottavat louhijat, jotka kilpailevat laskentateholla. Osuusnäytössä (proof of stake) laskentateho korvataan vakuudella. Verkon ylläpitäjiä kutsutaan validaattoreiksi. Ne lukitsevat kolikoita, ehdottavat vuorollaan uusia lohkoja ja vahvistavat muiden ehdottamia.
Rehellisestä työstä validaattori saa palkkioita. Jos validaattori on poissa verkosta, se menettää palkkioita tai saa pieniä sakkoja. Jos se yrittää huijata, esimerkiksi allekirjoittamalla kaksi kilpailevaa lohkoa, se voi menettää osan vakuudestaan. Tätä kutsutaan slashingiksi.
Ethereum siirtyi osuusnäyttöön syyskuussa 2022, kun taas Solana ja Cardano ovat käyttäneet sitä alusta asti. Verkkojen hintakehitystä voit seurata esimerkiksi Ethereumin ja Solanan kurssisivuilta.
Validaattori vai delegointi?
Tavallinen käyttäjä voi osallistua steikkaukseen muutamalla tavalla.
Oma validaattori. Ajat itse solmua, jonka on oltava verkossa ympäri vuorokauden. Ethereumissa validaattorin minimivakuus on 32 etheriä, ja keväällä 2025 tehdyn Pectra-päivityksen jälkeen yksi validaattori voi pitää enimmillään 2048 etheriä. Saat palkkiot kokonaan, mutta vastaat itse teknisestä ylläpidosta ja virheiden seurauksista.
Delegointi. Annat steikkausvaltuutesi olemassa olevalle validaattorille ja saat osuuden palkkioista, joista validaattori ottaa oman palkkionsa. Solanassa ja Cardanossa delegointi on protokollan perusominaisuus: kolikot pysyvät omassa lompakossasi, eikä validaattori saa niitä hallintaansa. Ethereumissa pienemmillä summilla voi osallistua steikkauspoolien kautta, jotka ovat kolmansien osapuolten rakentamia palveluja.
| Tapa | Pääoma | Kolikoiden hallinta | Tärkein riski |
|---|---|---|---|
| Oma validaattori | Ethereumissa vähintään 32 ETH | Itsellä | Tekniset virheet, slashing |
| Delegointi protokollassa | Pienikin määrä | Omassa lompakossa | Validaattorin huono toiminta |
| Steikkauspooli tai likvidi steikkaus | Pienikin määrä | Älysopimuksessa | Älysopimusriski |
| Pörssi steikkaa puolestasi | Pienikin määrä | Pörssillä | Vastapuoliriski |
Mistä palkkiot tulevat?
Steikkauspalkkiot eivät synny tyhjästä. Ne koostuvat yleensä kahdesta osasta: verkon uusina kolikoina maksamasta palkkiosta ja käyttäjien maksamista tapahtumamaksuista. Uusien kolikoiden osuus tarkoittaa, että kolikoiden kokonaismäärä kasvaa. Jos et steikkaa, osuutesi verkon kaikista kolikoista pienenee hiljalleen. Jos steikkaat, palkkio osittain vain korvaa tämän laimenemisen.
Siksi ilmoitettua vuosituottoa ei voi verrata pankkitalletuksen korkoon. Palkkiot maksetaan kryptovaluuttana, jonka arvo euroina voi nousta tai laskea, ja palkkiotaso muuttuu sen mukaan, kuinka moni verkossa steikkaa.
Näin valitset validaattorin
Jos delegoit, validaattorin valinnalla on merkitystä. Katso ainakin nämä:
- Palkkio: kuinka suuren osan palkkioista validaattori pitää itsellään.
- Toimintavarmuus: onko validaattori ollut luotettavasti verkossa, vai onko se menettänyt palkkioita katkosten takia.
- Maine ja avoimuus: kuka validaattoria ylläpitää ja kertooko se toiminnastaan julkisesti.
- Hajautus: suurimmille validaattoreille keskittyvä steikkaus heikentää verkon hajautusta. Kolikoita voi myös jakaa usealle validaattorille.
Myös Solanan omissa ohjeissa korostetaan luotettavan validaattorin valintaa ja sitä, ettei kaikkea kannata keskittää yhteen paikkaan.
Lukitusajat
Steikatut kolikot eivät aina ole heti käytettävissä, ja lukitusaika vaihtelee verkoittain:
- Ethereum: validaattorin poistuminen kulkee jonon kautta, ja odotusaika riippuu siitä, kuinka moni haluaa poistua samaan aikaan.
- Solana: delegointi aktivoituu ja purkautuu vain epookin vaihtuessa, ja epookki kestää noin kaksi päivää.
- Cardano: lukitusta ei ole, ja ADA:t voi käyttää milloin tahansa.
Lukitusaika on riski, koska kolikon arvo voi laskea sinä aikana, kun et pääse niihin käsiksi. Säännöt myös muuttuvat, joten tarkista kunkin verkon ajantasainen tilanne ennen steikkausta.
Slashing ja muut riskit
Slashing koskee ensisijaisesti validaattoreita, mutta verkosta riippuen se voi osua myös delegoijiin. Ethereumissa slashattu validaattori poistetaan verkosta ja osa sen vakuudesta menetetään. Cardanossa delegoijiin ei kohdistu slashingia, eikä Solanassa ole otettu käyttöön automaattista slashingia. Näissä delegoijan riski on lähinnä menetetyt palkkiot, jos validaattori toimii huonosti.
Älysopimusriski koskee steikkauspooleja ja likvidin steikkauksen palveluja. Ne antavat usein vastineeksi tokenin, joka edustaa steikattuja kolikoita ja jota voi käyttää DeFi-palveluissa. Jos sopimuksessa on virhe tai token menettää sidoksensa alkuperäiseen kolikkoon, rahaa voi menettää.
Tekninen riski koskee erityisesti omaa validaattoria. Jos solmu on pitkään poissa verkosta, palkkiot jäävät saamatta ja pieniä sakkoja kertyy. Vakavampi virhe syntyy, jos samoja validaattoriavaimia ajetaan vahingossa kahdella koneella yhtä aikaa: silloin validaattori voi allekirjoittaa ristiriitaisia viestejä, mikä verkko tulkitsee huijausyritykseksi. Oma validaattori vaatii siksi huolellista ylläpitoa, varmuuskopioita ja päivityksiä.
Arvon vaihtelu on usein suurin riski. Prosentteina houkuttelevalta näyttävä palkkio ei auta, jos kolikon arvo laskee enemmän.
Pörssisteikkauksen riskit
Monet kryptopörssit tarjoavat steikkausta napin painalluksella. Se on helppoa, mutta silloin kolikot ovat pörssin hallussa. Jos pörssi joutuu vaikeuksiin, asiakkaat voivat menettää pääsyn varoihinsa.
Tästä on esimerkki kryptolainaaja Celsiuksen tapauksesta. Yhtiö jäädytti asiakkaiden nostot kesäkuussa 2022 ja haki pian konkurssisuojaa. Korkoa tuottaneiden tilien varat oli palveluehtojen mukaan siirretty yhtiön omistukseen, joten niiden palautuminen oli epävarmaa.
Finanssivalvonta muistuttaa, että kryptovaroilla ei ole sijoittajien korvausrahaston suojaa. Jos steikkaat pörssin kautta, lue käyttöehdot: kuka omistaa kolikot, kuinka nopeasti ne saa takaisin ja mitä tapahtuu maksukyvyttömyystilanteessa. Omasta säilytyksestä kerrotaan kryptolompakko-oppaassa.
Steikkauksen verotus
Steikkauspalkkiot ovat Suomessa veronalaista tuloa. Verohallinnon mukaan palkkiona saatu kryptovaluutta on pääomatuloa, ja sen arvo määräytyy saamishetken mukaan. Kun kolikot myöhemmin myydään tai vaihdetaan, verotetaan lisäksi arvonmuutosta. Katso tarkemmin kryptovaluuttojen verotus ja vero.fi:n ajantasainen ohje.
Steikkauspalkkiot eivät ole korkoa eivätkä ne ole taattuja. Tämä sivu ei ole sijoitusneuvontaa, ja kryptovaluutoissa voit menettää sijoittamasi pääoman.
Usein kysyttyä
Mitä steikkaus tarkoittaa?
Steikkaus eli staking tarkoittaa kryptovaluutan lukitsemista osuusnäyttöön perustuvan lohkoketjun turvaamiseksi. Vastineeksi saa palkkioita, yleensä samana kryptovaluuttana.
Voiko steikkauksessa menettää rahaa?
Voi. Kolikon arvo voi laskea lukitusaikana, validaattori voi joutua slashingin kohteeksi, älysopimuksessa voi olla virhe ja pörssi voi joutua maksukyvyttömäksi. Palkkiot eivät ole taattuja.
Mikä on slashing?
Slashing on rangaistus, jossa sääntöjä rikkova validaattori menettää osan vakuudestaan. Se osuu verkosta riippuen vain validaattoriin tai myös siihen delegoineisiin.
Miten steikkauspalkkioita verotetaan?
Verohallinnon mukaan steikkauspalkkiona saatu kryptovaluutta on pääomatuloa, ja arvo määräytyy saamishetken mukaan. Katso tarkemmat ohjeet vero.fi:stä.
Aiheeseen liittyvää
Ethereum (ETH) Ethereum kurssi euroina, vuorokauden muutos ja markkina-arvo. Lue, mikä ethereum on, miten ETH:n hinta muodostuu, mikä sitä liikuttaa ja mitä historia kertoo.
Solana (SOL) Solana kurssi euroina, vuorokauden muutos ja markkina-arvo. Mikä Solana on, miten Proof of History toimii, mihin SOL:ia käytetään ja mikä hintaa liikuttaa.
DeFi Mikä on DeFi eli hajautettu rahoitus? DEX-pörssit, likviditeettipoolit, impermanent loss, slippage, stablecoinit, cross chain -sillat ja riskit selitettynä.